Konservatiivisia kirjoituksia liberaalista maailmasta
Suomen ylivoimaisesti suurin ongelma, jolla moni ongelma lopulta selittyy, on syrjäytyminen. Syrjäytynyt ei ole töissä eikä koulussa, vaikka häneen on käytetty paljon kallista yhteiskunnan rahaa juuri sitä tarkoitusta varten. Yksi henkilö saa 1,4 miljoonaa euroa 40 vuoden aikana 3000 euron kuukausipalkalla, josta erittäin merkittävä osuus menee valtiolle. Voin aika hyvällä varmuudella sanoa, että vain kaksi syrjäytynyttä maksaa vain menetettyjen verojen muodossa valtiolle miljoonan.
Syrjäytyminen ei ole mikään "tavallinen" ongelma, jota on koko ajan ollut olemassa. Syrjäytyminen on erittäin yleinen ja myös uudehko ongelma. Joka viides nuori mies on syrjäytynyt. On harmi, että tämä koskee juuri miehiä ja nuoria miehiä, sillä miesten ongelmat eivät oikeastaan kiinnosta ketään. Jos joka viides nuori nainen olisi syrjäytynyt, olisi päällä kansallinen hätätila ja vihreille tulisi yhtäkkinen halu ratkaista syrjäytymisongelma. Näin ei kuitenkaan ole, eikä näin ole yhtään sen parempi, vaikka jotkut ehkä toisin yrittäisivätkin väittää.
Syrjäytyminen kytkeytyy moneen muuhun ongelmaan. Nuori mies, joka on syrjäytynyt, ei käy töissä ja hänen koulutustasonsa on matala. Nämä kulkevat erityisesti nykypäivänä käsi kädessä, kun nk. helpot työt voidaan automatisoida, ja suurin osa töistä vaatii jonkinlaista koulutusta. Lisäksi nuori mies, jolla ei ole koulutusta eikä työtä, tuskin kiinnostaa naisia. Tämä puolestaan johtaa syrjäytymisen vahvistumisen lisäksi siihen, että kyseinen mies jää lapsettomaksi, joka johtaa syntyvyyden laskuun. Syntyvyys oli vielä vuonna 2010 noin 60000 lapsen luokkaa, nyt enää 40000 lapsen luokkaa.
Vuonna 2010 syrjäytyminen ja sitä kautta syntyvyys alkoivat olla todellisia ongelmia. Vuonna 2010 myös digilaitteet alkoivat yleistyä. Ei pitäisi olla mikään ihme ja yllätys, että digilaitteet ja erityisesti eräät sovellukset, kuten Tiktok, aiheuttavat haittavaikutuksia, erityisesti, kun on niistä riippuvainen. Pahimmassa tapauksessa sitä vain jämähtää älylaitteiden pariin ja syrjäytyy muusta yhteiskunnasta. Asiaa ei varmasti auta se, että kouluissa nykyään käytetään digilaitteita jo melko varhaiselta koulutusasteelta lähtien. Kouluissa pitäisi olla painettuja kirjoja ja luokkahuone, jossa voi keskittyä sekä tukea ja eristystä heille, jotka eivät pärjää normaalissa luokkatilassa. Miksi piti mennä "korjaamaan" tai "uudistamaan" koulutusjärjestelmää, joka oli maailman paras? Se koulutusjärjestelmä olisi ratkaissut nämäkin ongelmat.
Syrjäytynyt ei saa lapsia. Jos oletetaan, että alussa mainitut kaksi syrjäytynyttä, jotka maksoivat jo ainakin miljoonan, olisivat saaneet kumpikin kaksi lasta, jos eivät olisi syrjäytyneet, voitaneen olettaa kustannusten nousevan kolmeen miljoonaan. (Tätä voi toki jatkaa loputtomiin.) Nämä kaksi syrjäytynyttä elävät yhteiskunnan tukien varassa, ja jos oletetaan heidän saavan vaikkapa 700 euroa kuussa koko 40 vuoden ajan, kun heidän pitäisi tehdä töitä, niin kustannukset nousevat jo 3,7 miljoonaan euroon. Lisäksi jos siihen lisätään takuueläke eli noin 1000 euroa kuussa, kustannukset nousevat kahdelle syrjäytyneelle 4,4 miljoonaan euroon, jos he olisivat 30 vuotta eläkkeellä (vaikka he eivät varmasti ole samalla tavalla eläkkeellä kuin nykyiset eläkeläiset).
Suomessa on yli 60 000 syrjäytynyttä nuorta, siis noin yksi yhtenä vuonna syntynyt ikäluokka vielä ennen 2010-lukua. Tästä saadaan syrjäytymisen kustannuksiksi 132 miljardia euroa. 132 miljardia euroa siis kuluu vain niihin, jotka ovat nyt syrjäytyneitä, sillä oletuksella, että he ovat koko loppuelämänsä syrjäytyneitä, ja tämä kattaa myös syntymättömät lapset. Voitaneen sanoa, että tämä tekee noin pari miljardia euroa vuodessa, kun vain prosentti väestöstä on syrjäytynyt.
Syrjäytyminen on siis todellinen ongelma, jonka ratkaisemalla ratkeaisi ainakin:
1. syrjäytymisen taloudelliset kustannukset
2. alhainen syntyvyys, ainakin osittain
3. syntyvyyden nousun kautta lopulta moni taloudellinen ja väestörakenteellinen ongelma
4. suomenkielisten määrän vähentyminen Suomessa ja myös sitä kautta ongelma suomalaisen kulttuurin katoamisen uhasta
Harmi, että miehistä on joidenkin mielestä pelkkää haittaa, ja että miesten avoin syrjintä on yhteiskunnassamme yhä, vuonna 2024, sallittua. Yhteiskunta on kaukana miesten ja naisten välisestä tasa-arvosta. Tästäkin ongelmasta varmaankin syytetään miehiä; "mitäs et lukenut kouluissa kokeisiin", "mitäs et mennyt töihin", "koulu vaatii pojilta liian vähän".